Ei ruusuntippoja, korkokenkäkukkasia.
Näin tarpoivat jo äitiemme äidit
umpihangessa haarojaan myöten.
Suomalaisuus,
se kuuluu puheestani.
En heittele serpentiinejä ilmaan,
Sanani
ovat persjalkaisia ja tosia
torilla kännykkään huudettunakin.
Minulla
on tasa-arvo ja vapaus
tehdä työtä kahden miehen edestä.
Euroni
on kahdeksankymmentä senttiä,
tilipäivinä juon jätkiä pöydän
alle.
Olen
Elovena-tyttö, iätön kumppani
miehelle, joka ei puhu ei
pussaa.
Suomalaisuuteni istuu minussa kuin iho,
suojaa silloin
kun tuulipuvussa paleltaa.
Kahta
en vaihda; viimoja lempeisiin tuuliin,
kuuset huojuvat palmuja
kauniimmin.
Varpaista kasvaa juuret syvälle jankkoon,
näin on
hyvä, paremmasta en tiedä.
2.
Minä
olen suomalainen nainen
rotusellainen.
En tyhjiä
lepertele
leivo pullaa, lelli vauvoja.
Kädessäni
pysyy rätti, pakki ja hakku
Uskallan sanoa ”perkele” , jos tarve vaatii.
Sellainen olen minä
Mutta illalla
kurkistan
kainalostasi
herkkänä kuin perhosen siipi,
värisen
kosketustasi.
Hämähäkin seitti on painavin peitto.
Niin
pientä piipitystä et kuule
Edes päästäisen pesästä
Sellainen minä olen.
Jokaisella kunnon suomalaisella naisella on ainakin kahdet kasvot, kuten runoista on luettavissa. Tarvittaessa useammatkin. Parhaiten pärjäävät kameleontit, jotka osaavat vaihtaa väriä (mielipidettä, naurun sävyä, kampausta, asua tarvittaessa mitä hyvänsä) tilanteen mukaan. He pärjäävät siihen saakka, kunnes heidän havaitaan olevan kameleontteja....
VastaaPoistaSitä joutuu tai pääsee olemaan monena eläessään. Myös miehet ja hyvä niin. Jokainen ikä ja aikakausi vaatii erilaiset eväät ja kaikista oppii jotain uutta. Jos haluaa. Pääasia, että uskaltaa elää niin hepeneissä kuin rönttösvaatteissa, hyvät ja pahat päivät.
Poista