Julma lokakuu (3 runoa)

Milloin yöt kylmenivät?

Milloin yöt muuttuivat näin kylmiksi?
Aamuilla ja illoilla kuuraiset kehykset.

Paljain varpain hallaisessa ruohossa
odotin lämmittävää suudelmaa.
kiedoin käteni ympärilleni,
että viluisen olisi lämmin.

Sinisinä värjöttävät huulet
tarttuivat jäiseen rautakaiteeseen,
repeili vastaamaton rakkaus.

Syksyn riisumista oksista
rakensin ikävälleni
hallan huurtaman pesän.

Tule jo kesä, tule kesä
*
Syksystä talveksi

Aurinko on vaipunut syvälle,
linnut lentävät kaukana,
pienenevät lentäessään.
Käperryn ruskeana lehtenä
tuulen pyöriteltäväksi.

Kuun valo varjoineen
kutsuu ja houkuttaa,
säikyttää. Yksiöinen jää
ritisee kuin särkynyt sydän.

Peilaa pieniä eläimiä
jotka syövät pohjaan reikiä
päästäkseen talvea pakoon.
*
Julma lokakuu

Lokakuussa sataa räntää,
mielen hyytymiä. Viluttaa.
Ikävä repii riekaleet sisältäsi,
vetää silmät itkuiseen viiruun.

Lähtöön pakotettuna tarraat
raivoisin sormin ovenpieliin.
Puret ilmaa halutessasi vielä rakastaa.

Lokakuussa keritään villat,
viedään teuraaksi. Lasketaan
veri ja punnitaan maksa.
Lokakuu haihduttaa lehtien
pelosta kalpeat kasvot.
Vesuri katkoo oksat
Ja puiden kaulat jäävät paljaaksi.

Ei lämmitä maa, ei taivas.
Syksy viiltää kantapäihin
talven mittaiset haavat.