Pyhäinpäivänä

 

Lumet kummuilla sulavat kyyneleiksi
kynttilänliekit kurkottavat taivasta päin
rukousviestejä, muistojen säkeitä
kukat muistavat, kaipaava muistaa

kynttilämeri kuin nuotio metsässä
pimeässä sen valo näkyy kauas
sinun sydämesi kammioiden kätköissä
muistoilla on takanlämpöinen pesä

tänä päivänä sinä annat surulle luvan
tulla lähelle, täyttää, mutta myös mennä
tehdä kiitollisuudelle tilaa, tyytyä, tyyntyä
et laske enää, miten paljon menetit

päivät, kuukaudet kiertävät, vuosi vuodelta
sinä - hiukan viisaampi, iloisempi
ja kiitollisempi kaikesta siitä mitä sait
mitä lahjoja elämä sinun syliisi kantoi

suru on kasvattanut sinulle rohkeutta antaa
elämän virrata lävitsesi eikä sinun
tarvitse koskaan pelätä kuolemaa
sillä rakkaasi ovat kulkeneet edelläsi sen tien